Miten puhua menkoista lapselle?

Tervetuloa menkKAVERI -kirjoituksen äärelle. Palstalla vierailevat kirjoittajat kertovat mietteitään menkoista, ja kaikesta, mihin ajatukset niiden kautta johtavat. 


Taapero seisoo ja tuijottaa, kun tyhjennän kuukupin. Hän haluaa aina tulla mun kanssa vessaan ja mikäpä olen sitä kieltämään silloin, kun olemme kotona kahdestaan. Itkuhan siitä tulisi ja iso suru, jos menisin itse vessaan ja jättäisin hänet suljetun oven taakse yksin. Hän kiinnostuu iloisenkirjavasta kestositeestäni ja yrittää kiskoa sitä alushousuistani irti. 

Kerron, että äidillä on tämmöinen kestoside housuissa, koska äidistä tulee verta kerran kuussa. Niin kuuluukin tapahtua, eikä äiti ole kipeänä. Sinulla on kestovaippoja ja äidillä kestoside. Ollaan samiksia, jee!

Mun lapsuudessa kotona ei koskaan puhuttu menkoista. Mun äiti ei koskaan sanonut, että hänellä on menkat. Joskus näin vessassa sidepaketin. Se oli ainoa asia, josta tiesin, että mun äidilläkin on menkat.

Äitini puhui mulle menkoista vasta 12-vuotiaana sen kiusallisen keskustelun yhtedessä, jossa hän kertoi, mistä vauvat tulee. Tiesinhän minä sen silloin jo, mutta äiti kai luuli, että olin onnistunut 12 vuotta välttymään siltä tiedolta. 

Vuoden päästä mulla alkoi menkat. Se oli outoa ja vähän jännittävää. Äiti osti mulle jotain kamalan paksuja siteitä, joita hän kai käytti itsekin. Tuntui epämukavalta ja hiostavalta. Olisin halunnut itse valita, millaisia siteitä käytän, mutta näistä jutuista ei vaan puhuttu meillä, enkä kehdannut pyytää toisenlaisia.

Mun tytär ei ole vielä edes kahta vuotta, mutta olen puhunut hänelle menkoista aina, kun hän tulee vessaan kanssani, kun vuodan. Eli aika monta kertaa. Musta se on luonnollista. Yhtälailla kerron hänelle meneväni pissalle tai kakalle vessaan ja yhtä luonnolliselta tuntuu sanoa, että äiti tyhjentää kuukupin tai vahtaa uuden siteen. 

Haluaisin, että sitten, kun mun pieni taapero varttuu murrosikäiseksi, menkat ei olisi hänelle mikään outo ja mystinen juttu, vaan ihan yhtä luonnollinen ja ei-häpeällinen kuin kaikki muutkin terveen kehon toiminnot. Syöminen, juominen, nukkuminen, pissaaminen, kakkaaminen ja menkat. 

Kun tyttärelläni joskus alkaa menkat, haluan, että hän pystyy avoimesti puhumaan mulle asiasta ilman sitä outoa häpeän verhoa, mikä mulla on ollut menkkojen suhteen. Ehkä sitten vuosien päästä tarjolla on nykyistäkin paremmat vaihtoehdot mukavista ja ympäristöystävällistä suojistakin ja niistä löytyy joku juuri hänelle sopiva vaihtoehto.

Rakas lapseni, olkoon kohtusi sulle lempeä ja menkkataipaleesi erilainen kuin äidilläsi.  


Kirjoittaja on kasveista ja valokuvaamisesta syttyvä kohta 1,5 -vuotiaan lapsen äiti.

Leave a Reply

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s